Ihanien vaatteiden suhteen olen pahimmanlaatunen hamsteri-harakka. Niitä ei vaan voi vastustaa ja kaappiini onkin eksynyt jos jonkinlaista vaatetta, joita olen käyttänyt enemmän tai vähemmän.

Useimmiten ylläni on nyt talven aikana nähty (hyvin joustavati) leggarit ja pitkä tunika/mekko/kauluspaita ja neuletakki ja siltikin farkkuja on kaapissani seitsemät, vaikken niitä koskaan edes käytä. Samoin collegehuppareita on eksynyt kaappiini peräti 12, vaikka käytän niistä vain kahta - kotona. Farkkuhameita on yhdeksän, vaikkei yksikään ole päälleni mahtunut sitten edelliskesän ja onpahan yhdet farkkushortsitkin, joita en ole ikipäivänä edes käyttänyt.

Saappaita on kuudet, joista vain yhdet mahtuvat paksuihin pohkeisiini... Korkokengissä olenkin ollut maltillisempi, niitä on vain kahdet; mustat ja tosi korkeat sekä mustat ja matalat. Sen sijaan tennareita on seitsemät, joista käytän vain kaksia. Ballerinoja on yhdet ja ne ovat käytössä. Ja näiden lisäksi ovat kahdet talvikengät talviulkoiluun, crocsit ja kumisaappaat.

Takkeja on niin ikään yhdeksän, joista talvitakkeja on kolme ja loput kuusi kevät-/syksytakkeja, niistä olen käyttänyt kummastakin ryhmästä yhtä takkia.

Ja sitten on vielä liuta muita vaatteita ja asusteita...

Vaan nyt on otettava toinen ääni kelloon ja alettava ostolakkoon. Yhtäkään uutta vaatetta ei saa kaappiini ilmestyä ennen kuin olen laihtunut yhden vaatekoon ja sitten saan ostaa vain välttämättömimpiä vaatteita.

Vanhoistakin pitää hävittää heti ensi tilassa ne vaatteet, jotka ovat liian isoja (kyllä niitäkin kaapissani on) ja tietysti ne, joita en ole koko talvenakaan edes käyttänyt. Pois vaan, vaikka kuinka olisi ihana ja alkuperäishinnaltaan ollut kalliskin... Sekä kaikki ne, joita en usko tarvitsevani, sekä tietysti kaikki ne pienet, jotka ovat menneet muodistakin jo kauan aikaa sitten (huoh) ja vielä kesävaatteistakin ne, jotka eivät mahdu, eivät sovi, ovat isoja tai liian pieniä tai jotain, josta syystä en käytä tai tule käyttämäänkään.

Pitäisiköhän tänne lisäillä joitain kuviakin jossain vaiheessa...?

Usein sitä kuulee/lukee, että onnistujat palkitsevat itsensä jollakin. Jollain se on tatuointi, jollain lomamatka, joku hankkii pitkään haaveilemansa moottoripyöräkortin tai sitten ihan vaan se uusi, pienempi ja solakampi vartalo riittää palkinnoksi.

Omalle kohdalleni mietin myös palkintokäytäntöä, mutta tosi asia on se, ettei meillä ole rahaa valitettavasti, alkaa tästä palkitsemaan millään lomamatkalla tai moottoripyörällä (vaikka nekin haluaisin). Ainakaan vielä tässä vaiheessa en tiedä millä itseni sitten palkitsisin... Ehkäpä ne uudet ihanat vaatteet, joita voisi sitten shoppailla. Mutta eiköhän se kuitenkin terveellisempi loppuelämä ja ehkä hitusen pidempikin sellainen ja jaksaminen paremmin olisi jo aikast hyvä palkinto =)